Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartta

Vähäpäästöisen liikenteen tiekartta, 11.3.2022 (pdf) (20 MB)

Liikenne on päästökaupan ulkopuolisista sektoreista suurimpia. Tieliikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Henkilöautojen osuus päästöistä on noin 11 prosenttia ja tieliikenteen tavarakuljetusten noin 8 prosenttia. Suomessa päästöt ovat vähentyneet vuoteen 2005 verrattuna, vaikka liikennesuorite on samaan aikaan kasvanut.

Henkilöautoliikenteen päästöistä hieman yli puolet aiheutuu seutukuntien sisäisistä henkilöautomatkoista ja hieman alle puolet seutukuntien välisistä matkoista, jotka ovat selvästi pidempiä ja eroavat luonteeltaan lyhyistä omassa elinpiirissä tehtävistä matkoista. Kuorma-autoliikenteessä suurin osa tieliikenteen kuljetussuoritteesta syntyy kokonaispainoltaan yli 60 tonnin kalustoluokassa. Viime vuosikymmenen aikana mitta- ja massamuutokset ovat muuttaneet selvästi kaluston kokonaispainoluokkien jakaumaa ja samalla alentaneet kuorma-autoliikenteen kokonaiskilometrien määrää, kun kuormakokoja on voitu kasvattaa.

Vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tieliikenteessä noin 1,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemää perusennusteen mukaiseen kehitykseen nähden. Vuoden 2045 lisätoimien tarve oli noin 2–2,5 miljoonaa tonnia, mikäli päästöjen puolittamista koskeva tavoite saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2045 hiilineutraaliustavoite edellyttää ns. nettonollatasoa, joka tarkoittaa käytännössä uusiutuvien tai hiilineutraalien energianlähteiden käyttöä liikennesektorilla.

Vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa esitetty erilaisia toimenpiteitä vuosien 2030 ja 2045 päästövähenemien saavuttamiseksi. Tiekartassa esitettäviä toimenpiteitä ovat muun muassa henkilö- ja pakettiautokannan sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla ja vero-ohjauksella, sähkö-, kaasu- ja vetykuorma-autojen kaluston hankintatuki, latausinfratuet, kierrätyspalkkiot, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen, tieverkon kunnossapidon parantaminen,  etätyön ja -palvelujen edistäminen, kuljettajaa avustavat järjestelmät, logistiikan ja kuljetusten digitalisaatiosta nousevat tehostamismahdollisuudet sekä HCT-kaluston osuuden lisääminen.

Tärkeimpiä yksittäisiä keinoja ovat autokannan sähköistymistä edistävät toimet, jotka nopeuttavat energiatehokkaamman ajoneuvotekniikan yleistymistä ja koko autokannan kiertoa. Hankintatuet ja kierrätyspalkkiot tukevat osaltaan tavoitetta nopeuttamalla autokannan uusiutumista. Tiekuljetusten päästöjen vähentämisessä avaintoimenpiteitä ovat HCT-kalustolle soveltuvan liikenneverkon laajeneminen ja erilaiset kuljetusten digitalisaatioon liittyvät keinot, kuten kuljettajaa avustavien järjestelmien ja kuljetusten suunnittelun toimenpiteet. Linja-autoliikenteessä käyttövoimamuutosten on ennakoitu vähentävän päästöjä ennakoitua nopeammin jo 2020-luvulla.

Liikennejärjestelmän toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti liikennepalvelujen kehittämiseen, erityisesti joukkoliikennepalveluihin, sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen. Tärkeäksi toimenpiteeksi nousee myös tieverkon kunnossapidon parantaminen, joka vähentäisi erityisesti raskaan kaluston päästöjä. Teknologiakehityksessä suuri potentiaali liittyy erilaisiin fyysistä liikkumista korvaaviin etätoimintoihin ja -palveluihin, jotka vähentävät liikennesuoritetta.

Tiekartta vuoden 2030 päästövähennyksiin (päästöjen vähenemä, 1 000 CO2-ekv. tonnia vuodessa, vuoden 2030 tasolla)

Tieliikenteen päästöjen jakautuminen eri päästölähteisiin, arvio vuoden 2022 päästöistä (1 000 CO2 tonniekv). Päästöjen kokonaismäärä perustuu liikenteen perusennusteeseen (LVM ja VTT 2021) ja jakautuminen päästölähteisiin liikennesuoritteita ja yksikköpäästöjä koskeviin tilastoaineistoihin.