Parlamentaarinen liikennetyöryhmä nosti esille joitain tärkeitä päästöjen vähentämiskeinoja

Teknologianeutraalit toimenpiteet soveltuvat parhaiten päästöjen vähentämiseen

Työryhmän ehdottama biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen 30 prosenttiin on tärkeä toimenpide, joka vähentää koko ajoneuvokannan päästöjä. Myös latausinfran rakentamiseen osoitettu tuki on tärkeää tilanteessa, jossa latausinfra ei synny pienen sähköautokannan takia vielä markkinaehtoisesti. 6 miljoonan euron hankintatuki on hyvä avaus erittäin vähäpäästöisten autojen hankinnan tukemiseen. Hankintatuen tulisi kuitenkin olla tekniikkaneutraali, jotta voitaisiin välttää teknologiariippuvaisia markkinahäiriöitä. Ohjaustoimissa tulisi jättää tilaa uusille teknologisille innovaatioille.

Autokannan ikääntyminen lisää päästöjä

Päästöjen vähentämisen kannalta on olennaisen tärkeää nopeuttaa autokannan kiertoa ja nuorentaa autokantaa. Autokannan ikääntymisen pysäyttämiseen tehokkain lääke olisi nopeuttaa nykyisen hallituksen vuonna 2016 aloittamaa autoveron asteittaista alentamista. Autokanta on vanhentunut yhtäjaksoisesti jo lähes 10 vuoden ajan ja ikääntymisen on ennakoitu jatkuvan nykyisellä verotuksen rakenteella, jossa hankinnan yhteydessä maksettava autovero vanhentaa autokantaa nostamalla keinotekoisesti autojen jäännösarvoa. Autoveron alentamisen on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä vuoden 2030 tasolla lähes 800 000 tonnia.

Romutuspalkkiokampanja nopeuttaa autokannan uusiutumista

Työryhmän raportti esittää vain vähän kaivattuja autokannan nuorentamiseen tähtääviä keinoja. Autokannan ikääntymistä voitaisiin hillitä romutuspalkkiokampanjalla, jossa uuden auton oston yhteydessä vanhan autonsa kierrätykseen luovuttava auton ostaja saa romutuspalkkion. Romutuspalkkiokampanjat nopeuttavat autokannan uusiutumista, suosivat vähäpäästöisten autojen hankintaa ja vähentävät autokannan päästöjä. Romutuspalkkiota kokeiltiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2015 hyvin tuloksin. Jokainen romutuspalkkiolla hankittu vähäpäästöinen auto vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 400 kilolla vuodessa. Satunnaisesti 3-4 vuoden välein vuosina 2018–2030 toistettava romutuspalkkiokampanja vähentäisi koko autokannan hiilidioksidipäästöjä arviolta 100 000 tonnia vuoden 2030 tasolla.

Työsuhdeautot ovat luontevin kanava erittäin vähäpäästöisten autojen edistämiseen

Työryhmä on nostanut tarkemmin selvitettäväksi erittäin vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotuksen hiilidioksidiporrastuksen. Työsuhdeautoilijan ei tarvitse auton hankintapäätöstä tehdessään pohtia jälleenmyyntiarvon säilymistä ja jälkimarkkinaa samalla tavoin kuin yksittäisen kuluttajan, joten uusi teknologia yleistyy nopeimmin työsuhdeautokannassa. Työsuhdeautot muokkaavat autokantaa, sillä noin kolmannes uutena ensirekisteröidyistä henkilöautoista hankitaan yritysten omistukseen. Työsuhdeautojen keskimääräinen käyttöaika on noin 3 vuotta, jonka jälkeen ne palautuvat kuluttajamarkkinoille käytettyinä autoina. Työsuhdeautojen verotusarvon hiilidioksidiporrastus on suoraa hankintatukea kustannustehokkaampi ja vaikuttavampi keino erittäin vähäpäästöisten autojen lisäämiseen. Jos verotusarvon alentaminen olisi käytössä vuosina 2017–2025, henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt alenisivat vuoden 2030 tasolla laskettuna 30 000–50 000 tonnia.

Lisätietoja

toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto ry, puh. 0500 417 300, pekka.rissa(a)akl.fi

toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ry, puh. 040 729 4513, tero.kallio(a)autotuojat.fi

Palaa otsikoihin