› In English
Romutuspalkkio_logo

Romutuspalkkiokampanja 2018

Romutuspalkkio uudisti autokantaa

Vuonna 2018 toteutettu romutuspalkkiokampanja täytti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan hyvin sille asetetut tavoitteet. Romutuspalkkion turvin kierrätettiin noin 6 700 vielä liikennekäytössä ollutta keskimäärin yli 17-vuotiasta autoa ja ne korvautuivat uusilla vähäpäästöisillä autoilla.

Romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 170 g/km, kun tilalle hankittujen uusien autojen päästöt olivat keskimäärin 100 g/km eli noin 40 prosenttia vanhaa autoa pienemmät.  Uusien palkkiolla hankittujen autojen päästöt jäivät noin 10 g/km alemmas kuin uusille autoille kampanjassa asetettu päästöraja.

Romutetut autot olivat olleet aktiivisessa käytössä, sillä niillä oli edellisvuonna ajettu keskimäärin 13 830 kilometriä. Ajosuorite oli keskimääräistä tasoa, sillä henkilöautoilla ajetaan Suomessa Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 13 800 kilometriä vuodessa. Kierrätettyjen autojen ajokilometrien ja uuden ja vanhan auton päästöjen perusteella laskettuna romutuspalkkion voidaan arvioida vähentäneen hiilidioksidipäästöjä noin 6 500 tonnilla vuodessa. Tämä vastaa noin 12 000 keskivertosuomalaisen autolla tekemien työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keski-ikä oli 17,3 vuotta, kun kaikkien viime vuonna romutettujen autojen keski-ikä oli 20,6 vuotta. Alempi keski-ikä kertoo osaltaan siitä, että palkkion turvin romutettuja autoja ei todennäköisesti ilman palkkiota olisi vielä kierrätetty. Lähes 14 000 kilometrin vuosisuorite yli 17-vuotiailla autoilla kertoo osaltaan Suomen autokannan korkeasta keski-iästä ja autojen poikkeuksellisen pitkästä elinkaaresta.

Romutuspalkkiolla hankitut autot olivat vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilun tapaan selvästi edullisempia ja pienikokoisempia autoja kuin keskimääräiset uutena hankitut autot. Romutuspalkkiolla hankittujen autojen keskimääräinen verotusarvo oli noin 19 000 euroa, kun keskimääräisen uuden auton verotusarvo viime vuonna oli noin 33 400 euroa. Romutuspalkkiolla hankittujen autojen edullinen hinta osoittaa selvästi, että romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat merkittävästi tyypillisistä uuden auton ostajista. Seurantatutkimuksen tulokset osoittavat, että romutuspalkkion hyödyntäneet olivat pienempituloisia ja nuorempia kuin uuden auton ostajat keskimäärin. Romutuspalkkio kiinnosti vanhan auton omistajia eniten niissä maakunnissa, joissa uusia autoja ostetaan verrattain vähän.

Vuoden 2015 kokeilussa noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä arvioi, että ei ilman palkkiota olisi hankkinut uutta autoa. Vuoden 2018 kampanjassa ei toteutettu vastaavaa kyselytutkimusta. Vastaava osuus on todennäköisesti ollut viime vuoden kampanjassa tätäkin suurempi, sillä vanhaa autoa ei ollut mahdollista hankkia vain romutuspalkkion saamista varten - laki edellytti, että palkkion saaja on omistanut kierrätettävän autonsa vähintään vuoden ajan.

Romutuspalkkio lisäsi selvästi kierrätykseen palautuneiden autojen määrää. Autojen keskimääräinen romutusikä on kasvanut vuodesta 2008 alkaen yhtäjaksoisesti poikkeuksena vuosien 2015 ja 2018 romutuspalkkiot, jotka käänsivät romutusiän hienoiseen laskuun.

Vaihtoehtoisista polttoaineista erityisesti kaasu oli romutuspalkkiossa suosittu polttoaine, sillä kaasuautojen hinta on selvästi täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä edullisempi. Kaasu- ja sähköautoilla romutuspalkkio oli 2 500 euroa, kun palkkion suuruus oli muuten 1 500 euroa. Kaasuautojen osuus romutuspalkkiolla hankituista autoista kasvoi noin 4 prosenttiin, vaikka vain alle prosentti viime vuonna ensirekisteröidyistä autoista oli kaasuautoja. Ladattavia hybridejäkin hankittiin romutuspalkkiolla hieman yli 100, vaikka niiden keskihinta on vielä yli kaksinkertainen romutuspalkkiolla hankittuihin keskivertoautoihin nähden.

Romutuspalkkio toi valtiolle merkittävästi uusia verotuloja. Romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi valtiolle autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin 7 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Romutuspalkkiokampanjan päätuloksia

Romutuspalkkiokampanjan 2018 seurantatutkimus

Romutuspalkkiokokeilun 2015 seurantatutkimus