Autoilun verotus 

Suomessa tieliikenteen verotus on suhteellisen korkeaa. Veroja kerätään niin ajoneuvojen hankinnan yhteydessä kuin käytön aikaisena veroina. Valtion tulot tieliikenteestä olivat vuonna 2023 noin 8,1 miljardia euroa.

Tieliikenteestä kerätään arvonlisäveron ohella monia erityisveroja. Merkittävimmät näistä ovat bensiinistä ja dieselöljystä perittävä polttoainevero, henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien käyttöönotossa perittävä autovero sekä vuosittainen ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta ja muilta kuin bensiinikäyttöisiltä autoilta perittävästä käyttövoimaverosta.

Tieliikenteen verotuksen tavoitteet ovat pääosin valtiontaloudellisia. Liikenteen suurin erillisvero on polttoainevero, jonka määrä perustuu polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Myös ajoneuvovero ja autovero on porrastettu hiilidioksidipäästöihin.

Liikenne edellyttää myös julkisilla varoilla hankittuja investointeja ja liikenteestä aiheutuu ulkoisia haittoja. Veroilla ja maksuilla voidaan myös tukea liikennepoliittisia tavoitteita, kuten liikenneturvallisuuden parantamista ja päästöjen vähentämistä. Tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena. Valtion liikenneverkon kokonaisrahoitus on viime vuosina ollut noin 1,7 mrd euroa. Lisäksi kunnat investoivat vuosittain liikenneverkkoon noin 1,4 mrd euroa.

Liikenteestä kertyy valtiolle merkittävästi arvonlisäverotuloja. Arvonlisäveroa kerätään muun muassa uusien autojen, liikennepolttoaineiden ja varaosien myynnistä, autojen leasing- ja vuokrauspalveluista sekä autojen huolto- ja korjauspalveluista.