Ennuste eri käyttövoimien yleistymiselle

- tiekartta vuoteen 2040

Autoalan laatimat käyttövoimaennusteet kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Sähköistymistä voitaisiin alkavalla hallituskaudella nopeuttaa huomattavasti määrätietoisin toimin.

Kayttovoimaennusteet_2024_2205 (pdf) (2.7 MB)

EU-lainsäädäntö ja kansalliset toimet ohjaavat kohti sähköistyvää liikennettä

Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston laajenemisen seurauksena huolet sähköauton toimintamatkan riittävyydestä ovat hälventyneet. Lisäksi sähköistymistä ovat nopeuttaneet sähköauton edulliset käyttökustannukset polttomoottoriautoihin verrattuna. Täyssähköautojen rekisteröinnit kasvoivat vuonna 2023 poikkeuksellisen nopeasti, sillä vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset päätyivät pääosin toimitukseen vasta vuonna 2023. Vuonna 2021 alkanut komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat pidensivät vuosina 2021-2022 erityisesti ladattavien autojen toimitusaikoja.

Sähköisten autojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut erityisesti EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista, jonka mukaan kaikkien uutena rekisteröitävien henkilö- ja pakettiautojen tulee viimeistään vuonna 2035 olla nollapäästöisiä. Säädös edellyttää käytännössä, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita. Myös kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä koskeva asetus on parhaillaan EU-parlamentin käsiteltävänä. EU:n ajoneuvovalmistajille asettamien hiilidioksidipäästöjä koskevien raja-arvojen tavoitteena on avata tietä siirtymälle fossiilisista polttoaineista hiilineutraaleihin vaihtoehtoihin, jotta liikenteen päästöjä voitaisiin ilmastosopimuksen mukaisesti hallitusti vähentää.

Sähköautojen kysyntää ovat viime vuosina lisänneet muun muassa vuosina 2018–2022 toteutettu täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki, nollapäästöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveron poisto lokakuussa 2021, nolla- ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen vuosina 2021–2022 voimaan tulleet verokannusteet sekä sähköisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuet.

Täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki päättyi jo vuonna 2022. Ladattavien työsuhdeautojen etuudet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti, mutta hallitus valmistelee kehysriihessä tekemänsä linjauksen mukaisesti täyssähköisten työsuhdeautojen tuen jatkamista vuosina 2026-2029. Sähköisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen hakuaika jatkuu vuoden 2024 loppuun asti.

Poikkeuksellisen matalaksi jäävät ensirekisteröintilukemat hidastavat sähköistymistä

Sähköautojen kysyntää rajoittavat ensisijaisesti sähköautojen korkea hankintahinta sekä rajalliset kotilatausmahdollisuudet, sillä kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta ladata autoa kotonaan. Kerros- ja rivitalomaisessa asuinrakenteessa kotilatauspisteiden toteuttaminen on edennyt verrattain hitaasti ja sähköistyminen on edennyt ensisijaisesti pientalossa asuvien autojen autohankintoina.

Sähköistymisen merkittävin jarru on ensirekisteröintien vaatimattomaksi jäävä määrä. Talouden taantuma, korkeana jatkuva inflaatio ja yhä kasvava korkotaso ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia. Autokannan kierto on hidastunut huomattavasti koronapandemian alusta lukien. Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan jäävän poikkeuksellisen matalalle vuosina 2023-2028. Ensirekisteröintien vähentyessä myös autokannasta poistuvien autojen määrä vähenee ja autokannan keski-ikä kasvaa.

Vuonna 2023 noin 34 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Osuuden on ennakoitu tänä vuonna pienenevän hieman alle 30 prosenttiin, mutta lähtevän uudelleen kasvuun ensi vuonna. Täyssähköisiä henkilöautoja on autokannassa vuonna 2030 noin 500 000 ja 1 miljoonan täyssähköauton raja ylitettäisiin vuonna 2035.

Ladattavien hybridien kysynnän ennakoidaan vielä lähivuosina olevan vahvaa, mutta kääntyvän laskuun, sillä pakokaasupäästöjen mittausmenetelmät muuttavat ladattavien hybridien akkuvaatimuksia ja nostavat tulevina vuosina niiden hintaa. EU-sääntely ei salli myöskään ladattavien hybridien ensirekisteröintiä vuodesta 2035 alkaen, ja niiden kysynnän ennakoidaan kääntyvän alenemaan. Ladattavien hybridien osuus autokannasta oli viime vuonna noin 21 prosenttia ja sen on ennakoitu kasvavan hieman lähivuosina. Autokannassa arvioidaan vuonna 2030 olevan noin 260 000 lataushybridiä. Näin ollen ladattavien henkilöautojen määrä olisi vuonna 2030 yhteensä 760 000.

Ladattavien autojen määrä on vuoden 2030 ennusteessa hieman suurempi kuin kesäkuussa 2023 laaditussa ennusteessa, sillä ennusteeseen on kuvattu hallituksen kehysriihessään linjaama päätös täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusten jatkumisesta vuosina 2026–2029. Sähköistyminen olisi ilman verokannusteen jatkoa hidastunut selvästi aiempaan ennusteeseen nähden. Vuosina 2024–2030 kannuste lisää täyssähköautojen määrää autokannassa lähes 40 000 täyssähköautolla verrattuna tilanteeseen, jossa verokannustetta ei olisi jatkettu.

Verokannuste on toteutettu siten, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa. Kannusteen vaikutukset valtion talouteen jäävät maltillisiksi.

Verokannusteella on ollut erittäin suuri vaikutus työsuhdeauton käyttövoiman valinnassa. Verotusarvo on yksi tärkeimmistä työsuhdeauton valintakriteereistä. Autoalan Tiedotuskeskuksen helmi-maaliskuussa teettämän tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeauton hankkineista olisi jatkanut tulevaisuudessakin täyssähköisellä työsuhdeautolla ajoa, mikäli verokannuste olisi päättynyt.

Käyttövoimaennusteiden mukaan valtaosa autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka uusien polttomoottoriautojen myynti loppuisikin vuonna 2035. Kahden miljoonan polttomoottoriauton raja alitettaisiin käyttövoimaennusteen mukaan vuonna 2032 ja vielä vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa.

Myös sähkökäyttöisten pakettiautomallien valikoima on laajentunut ja saatavuus on parantunut.  Hankintatuet ovat piristäneet sähköpakettiautojen kysyntää, mutta pakettiautojen markkina on supistunut talouden taantuman ja yritysten rajallisten investointimahdollisuuksien takia. Viime vuonna sähköpakettiautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi noin 14 prosenttiin. Tänä vuonna osuuden arvioidaan laskevan noin 11 prosenttiin, sillä vuosi 2023 oli poikkeuksellinen myös pakettiautojen vahvan tilauskannan sulaessa. Vuoteen 2025 mennessä sähköisten pakettiautojen osuuden rekisteröinneistä ennakoidaan kasvavan noin 14 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä noin 42 prosenttiin.