Uutiset
Uutiset
Pakokaasupäästöjä koskevat säännökset muuttuivat syyskuun alussa - mikä muuttuu?
RDE:n ensimmäisessä vuonna 2015
hyväksytyssä vaiheessa määriteltiin PEMS-laitteella (Portable Emission Measurement System) liikenteessä ajaen tehtävän
RDE-mittausmenetelmän tekninen toteutus. RDE-mittauksen tuloksia koottiin
aluksi ainoastaan monitorointitarkoituksiin vuosina 2016–2017.
RDE - vaiheet 2 ja 3
Kolmannessa vaiheessa RDE-mittaus
laajennettiin koskemaan myös pienhiukkasten enimmäismäärää. Hiukkasten määrälle
korjauskertoimeksi asetettiin 1,5. Säädös astui uusille ajoneuvoille voimaan
syyskuussa 2017 ja uusille ensirekisteröitäville autoille syyskuussa 2019. Lisäksi
mittausmenetelmää muutettiin siten, että testiin lisättiin kylmäkäynnistystä
koskeva osuus.
RDE - vaihe 4 ja WLTP 2 -säädökset
Neljännessä vaiheessa
lainsäädäntöä täydennettiin vuonna 2018 ajoneuvon koko elinkaaren aikaisten päästöjen
valvonnan ja monitoroinnin osalta sekä RDE-mittauksen teknisen toteutuksen
osalta. Kunkin jäsenvaltion tyyppihyväksyntäviranomaisten tulee poimia
ajoneuvokannasta mitattavaksi tietty määrä liikennekäytössä olevia ajoneuvoja.
Aiemmin määriteltyä typen oksidien 1.1.2020 voimaan astuvaa
RDE-korjauskerrointa (CF FINAL) 1,5 alennettiin 1,43:een. Näiden ns. lopullisten raja-arvojen mukaan tehdyn RDE-mittauksen lyhenne Euro 6-säädöksissä on Euro 6d.
Jatkossa
korjauskertoimen RDE-korjauskertoimen tasoa on tarkoitus arvioida vuosittain uudelleen. Komission
tavoitteena on, että korjauskertoimet voitaisiin vähitellen poistaa vuoteen 2023
mennessä.
Samalla WLTP-testausmenetelmää täydennettin uusilla
elementeillä, jotka liittyvät ajoneuvon ajovastusparametrien mittaamiseen,
kahdella polttoaineella toimivien ajoneuvojen määräysten selkeyttämiseen, hiilidioksidipäästöjä
koskevaa interpolointimenetelmän kehittämiseen sekä kaksiakselisen dynamometrin
ja renkaiden vierintävastukseen liittyvien vaatimusten päivittämiseen.
Lisäksi
määriteltiin 1.9.2019 voimaan astuu uusi käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskeva menettely
(In-Service Conformity Test ISC), joka edellyttää, että satunnaisesti valituille liikenteessä olleille autoille tehdän päästömittauksia viiden vuoden
tai 100 000 ajokilometrin iässä.
Mittauslainsäädäntö täydentyy myöhemmin FCM-vaatimuksella (On-Board Fuel and energy Consumption Monitoring, OBFCM), joka astuu henkilöautoilla voimaan vuoden 2020 alussa uusille ajoneuvotyypeille ja vuoden 2021 alussa ensirekisteröinneille. FCM-vaatimus edellyttää, että autossa on polttoaineenkulutusta ja energiankulutustietoja mittaava ja tallentava OBFCM-järjestelmä. Vaatimus koskee ainoastaan nestemäisellä polttoaineella kulkevia autoja (bensiini, diesel/biodiesel, uusiutuva diesel). OBFCM-järjestelmän toiminta tarkistetaan tyyppihyväksynnän yhteydessä. Järjestelmän antamat arvot saavat poiketa enimmillään 5 prosenttia polttoaineen hiilisisällön mukaan lasketusta arvosta. OBFCM-järjestelmä tallentaa energiankulutustietoja ajoneuvossa jo olevia laitteistojen, kuten moottorinohjausyksikön (ECU) tuottamilla tiedoilla.
Syyskuussa 2019 astuu voimaan myös haihtumapäästöjen mittausmenetelmän muutos, joka pidentää hiilivetyjen (HC) haihtumapäästöjen mittausaikaa 48 tuntiin. Haihtumapäästöjen mittausta koskeva Euro 6 -muutoksen standardissa käytetään lyhennettä EVAP. Haihtumapäästöjen mittausvaatimus koskee vain bensiini- ja kaasukäyttöisiä autoja.
![](files/2053/700/2019_muutokset.png)