Päästöjen mittaus

Autojen tyyppihyväksyntään liittyvät pakokaasupäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaukset tehdään laboratorio-olosuhteissa tarkoin määritellyin ajovastuksin. YK:n valmistelema henkilö- ja pakettiautojen tyyppihyväksynnässä sovellettava WLTP-päästömittaus (Worldwide harmonised Light-duty Vehicles Test Procedure) otettiin käyttöön EU:ssa vaiheittain vuodesta 2017 alkaen.

Tyyppihyväksynnän lisäksi päästö- ja kulutusarvoja käytetään kuluttajaviestinnässä, jotta erilaisten autojen vertailu olisi yksiselitteistä. Lisäksi Suomessa ja monissa muissa maissa autojen verotus perustuu tyyppihyväksynnässä ilmoitettuun hiilidioksidipäästöön.

WLTP-mittaus

WLTP-mittaus pyrkii kuvaamaan mahdollisimman hyvin todellisessa liikenteessä syntyviä päästöjä. Mittauksessa huomioidaan ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttava ajovastuksesta, johon puolestaan vaikuttavat auton massa, ilmanvastus ja vierintävastus.

Ajosykli WLTC

WLTP-mittaustavan mukainen ajosykli WLTC (Worldwide Harmonised Light Vehicles Test Cycle) on aiempaa mittaussykliä selvästi kuormittavampi, vaihtelevampi ja pidempi ja siinä on pidempään suurella nopeudella ajettavia vaiheita.

Ajosykli kuvaa mittauksen aikaista nopeudenvaihtelua ja se on jokaisessa mittauksessa täsmälleen samanlainen. Kaupunkiajoa kuvaavat syklin osat ovat aiempaa vaihtelevampia ja tyhjäkäynnin osuus mittaussyklistä on huomattavasti aiempaa pienempi.

Lisävarusteiden huomiointi

WLTP-mittaus huomioi auton lisävarusteet päästöjen mittauksessa, jos ne vaikuttavat auton ilmanvastukseen, painoon tai vierintävastukseen. Varusteiden virrankulutusta ei WLTP:ssä mitata, sillä niiden käyttötarve riippuu esimerkiksi sääolosuhteista. Näin ollen esimerkiksi ilmastointia tai lämmitettävien lasien lämmitystä ei pidetä mittauksen aikana päällä, mutta niiden vaikutus auton painoon ja virrankulutus ilman laitteen käynnissä oloa otetaan huomioon. Merkittävästi tuloksiin vaikuttavia lisävarusteita ovat esimerkiksi renkaat ja vanteet, koska ne vaikuttavat sekä auton massaan että vierintävastukseen.

Mittausolosuhteet

WLTP:ssä mittauslämpötila on 23  ̊C. Lisäksi EU:ssa tehdään täydentäviä mittauksia 14  ̊C:een lämpötilassa, jonka on katsottu vastaavan paremmin EU:n keskilämpötilaa. Lämpötilan lisäksi WLTP-mittausjärjestelmässä säännellään muun muassa rengaspaineita ja renkaiden kuviointia. Myös ajoneuvon kuorma on suurempi kuin aiemmassa NEDC-mittauksessa, jotta se vastaisi paremmin auton todellista kuormaa liikennetilanteissa.

Ladattavien autojen mittaustapa

WLTP-mittausta sovelletaan kaikkiin eri käyttövoimiin. Ladattavien hybridien mittaus tehdään polttomoottoriautoista poiketen useana eri mittauskertana ajovoima-akun erilaisilla varausasteilla ja tulokset lasketaan eri mittauskertojen tuloksia painottamalla. Jokaisella mittauskierroksella polttomoottorin osuus ajosyklistä kasvaa ja viimeinen mittauskierros ajetaan siten, että ajovoima-akku on lähtötilanteessa kokonaan tyhjä. Pelkällä sähköllä ajettava osuus mittauksesta määrittelee, kuinka suuri osuus koko mittauksesta määritellään nollapäästöisenä ajettavaksi.

Täyssähköautojen osalta mittaus koskee ainoastaan energiankulutusta, sillä pakokaasupäästöjä ei sähköautosta käytön aikana synny. Lataushybrideille mitataan myös säänneltyjen päästöjen määrät, sillä polttomoottoria käytetään mittaussyklin aikana erityisesti mittausvaiheessa, jossa akun varaustilanne on pieni.

Energiankulutus mitataan ladattavilla sähköautoilla nykyisestä mittaustavasta poiketen siten, että myös lataushäviöt otetaan mukaan. Testitilanteessa mitataan siis energia, joka kuluu akun uudelleen täyteen lataamiseen testin jälkeen. Sähköautoilla toimintamatka ilmoitetaan WLTP-mittauksen mukaisena.

RDE eli Real Driving Emissions -mittaus

EU on ottanut syyskuussa 2017 käyttöön liikenteessä tehtävän RDE-mittauksen (Real Driving Emissions), jolla täydennetään laboratoriossa tehtävää WLTP-mittausta. 

RDE-mittaus tehdään liikenteessä ajaen, siis käytännön olosuhteissa. RDE-testin tavoitteena on antaa totuudenmukainen kuva päästöistä ajon aikana ja varmistaa, että ajoneuvot ovat vähäpäästöisiä myös todellisissa liikenneolosuhteissa, eivätkä vain tarkoin säännellyissä laboratorio-olosuhteissa. EU on ensimmäinen alue maailmassa, joka ottaa käyttöön päästöjä todellisissa liikenneolosuhteissa määrittävän mittaustavan.

RDE-testi ei ole samalla tavoin toistettavissa kuin laboratoriossa tehtävät mittaukset. Jos samaa ajoneuvoa ajetaan useita kertoja RDE-testissä, tulokset poikkeavat aina edellisistä mittauksista, sillä esimerkiksi pysähdysten määrä ja säätilan muutokset vaikuttavat mittaustuloksiin. Niinpä RDE-testin tuloksia ei kirjata tyyppihyväksyntätodistukselle samantapaisina tarkkoina mittausarvoina kuin laboratoriossa tehtävän WLTP-testin tulokset, vaan RDE-testin tulos on hyväksytty tai hylätty.

RDE-testillä ei ole vaikutusta ajoneuvojen verotukseen, sillä vaikka siinäkin mitataan hiilidioksidipäästöt, niitä ei dokumentoida auton tietoihin.