› In English

Auto- ja liikennealan vaalikone

Auto- ja liikennealan vaalikoneeseen koottiin tulevalla hallituskaudella ajankohtaisia liikennepolitiikan kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa liikenteen verotukseen ja tieliikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.

Vaalikoneeseen vastasi yhteensä 610 eduskuntavaaliehdokasta – keskimäärin 25 prosenttia ehdokkaista osallistui vaalikoneeseen. Kansalaisten vastausten avulla voidaan peilata, mitä mieltä suomalaiset ovat yleisesti liikennepolitiikan suuntaviivoista – vaalikoneen täytti 2 677 kansalaista.

Kaikki vaalikoneen tulokset on koottu alla olevaan koosteeseen:

Vaalikoneen tulosten kooste (pdf) (390.6 KB)

Tieliikenteen verotuksen taso alenee lähivuosina

Tieliikenteen verotuksella on haluttu suosia vähäpäästöisiä autoja. Mitä vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia autot ovat ja mitä vähemmän liikenteessä käytetään fossiilisia polttoaineita, sitä vähemmän liikenteestä syntyy verotuloja. Liikenteen erillisverotulot olivat vuonna 2022 noin 4,2 mrd. euroa. Vuoteen 2030 mennessä verokertymän arvioidaan alenevan noin 1,5 mrd. eurolla, jos liikenteen verotukseen ei tehdä muutoksia. Alentunut verokertymä vastaisi vuonna 2030 kansantalouden kokoon suhteutettuna suurin piirtein Ruotsin nykytasoa.

Vaalikoneen vastauksissa tieliikenteen verotason alentamisen nähtiin yleisesti olevan mahdollista päästöjen vähentyessä. Kansalaisista lähes 70 prosenttia piti mahdollisena, että verotason annettaisiin vähitellen alentua. Myös suurin osa ehdokkaista olisi valmis arvioimaan uudelleen liikenteen verotasoa. Ehdokkaista myönteisimmin verotason alenemiseen suhtautuivat Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ehdokkaat.

Jos verotasoa jouduttaisiin kompensoimaan muilla veroilla, verotason kompensoimisessa suosituin vaihtoehto oli kilometriverotus. Kilometriverotus nousi kansalaisten ja ehdokkaiden arvioissa selvästi suositummaksi kuin polttoaineveron tai ajoneuvoveron korotus. Käytännössä kilometriveron käyttöönotto edellyttäisi koko liikenteen verotuksen uudistamista, jotta kilometriverosta ei muodostuisi uutta verolajia nykyisten verojen päälle, vaan se korvaisi olemassa olevia veroja.

Tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmä käynnistyy komission, neuvoston ja parlamentin hyväksynnällä EU:ssa vuonna 2027. Tieliikenteen päästökaupan on arvioitu lisäävän bensiinin ja dieselin pumppuhintaa arviolta 10–15 senttiä litralta. Jäsenvaltioiden ei ole pakko ottaa päästökauppajärjestelmää käyttöön ennen vuotta 2031, jos niiden kansallinen polttoaineverotus sisältää hiilidioksidikomponentin, jonka taso on yhtä suuri tai korkeampi kuin päästöoikeuksien huutokauppahinta vuonna 2030. Suomessa polttoaineiden valmisteveroon sisältyvän hiilidioksidiveron osuus on selvästi tätä suurempi. Suomenkin on osallistuttava sosiaalirahaston rahoittamiseen, vaikka se päättäisikin aloittaa tieliikenteen päästökaupan soveltamisen vasta vuonna 2031. Seuraava hallitus tekee päätöksen tieliikenteen päästökaupan käyttöönotosta.

Suurin osa kansalaisista alentaisi auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa

Lähes 80 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista alentaisi autoveroa autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Puolueista myönteisimmin autoveron alentamiseen suhtautuvat Perussuomalaisten, Kokoomuksen, RKP:n ja Kristillisdemokraattien ehdokkaat. Varauksellisemmin autoveroa alentaisivat Vihreiden, Vasemmistoliiton, Keskustan ja SDP:n ehdokkaat.

Päästövähennystoimista suosituimpia ovat romutuspalkkio ja autokannan sähköistymisen nopeuttaminen

Suurin osa ehdokkaista arvioi, että liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää vielä lisätoimia. Myös valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Fossiilittoman liikenteen tiekartta ja liikenne- ja kuljetusalan toimialojen omat tiekartat osoittavat, että liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita ei saavuteta nykytoimilla.

Tieliikenteen päästöjen vähentämistoimista eniten kannatusta saivat autokannan kiertoa nopeuttavat romutuspalkkiot ja liikenteen sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla. Autokannan kiertoa nopeuttavia romutuspalkkioita puolsivat erityisesti Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan ehdokkaat. Sähköautojen hankintakannusteita puolsivat useimmin SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden, RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat.

Tieliikenteen päästökauppa tai uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen eivät saaneet yhtä varauksetonta kannatusta, sillä ne nostaisivat välittömästi liikkumiskustannuksia.

Ammattidiesel sai kannatusta logistiikan kustannuksia alentavana toimena

Vaalikoneeseen osallistuneista kansalaisista lähes 70 prosenttia piti ammattidieseljärjestelmää tarpeellisena. Puolueista myönteisimmin ammattidieseljärjestelmän käyttöönottoon suhtautuvat Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja  Kokoomuksen ehdokkaat. Varauksellisimmin ammattidieseljärjestelmään suhtautuvat Vihreiden ja  Vasemmistoliiton ja RKP:n ehdokkaat.