Suomalaisten autoilu

Vuoden 2019 tutkimuksen mukaan sähköautot kiinnostivat erityisesti suurissa kaupungeissa asuvia sekä sellaisia kotitalouksia, joissa ei ole autoa. Vuosien 2021-2023 tutkimuksissa ladattavat autot kiinnostivat alle 45-vuotiaita vastaajia. Sähköautoista kiinnostuneimpia olivat toisaalta autottomissa talouksissa asuvat ja toisaalta moniautoisissa talouksissa asuvat.

Noin kolme neljäsosaa vastanneista voisi hankkia seuraavaksi autokseen bensiiniauton tai bensiinihybridin. Toiseksi suosituin käyttövoima on ladattava hybridi – yli puolet vastanneista voisi harkita ladattavaa hybridiä autokseen (vuonna 2021 osuus oli noin 40 prosenttia). Täyssähköauton voisi hankkia lähes 40 prosenttia vastanneista – vuonna 2021 tutkimuksessa vastaava osuus oli hieman yli 30 prosenttia. Toisaalta lähes kolmannes vastaajista arvioi, että ei hankkisi seuraavaksi autokseen täyssähköautoa. Koska vaihtoautokannassa on vielä vähän sähköautoja, monille kotitalouksille ladattava auto ei vielä ole mahdollinen vaihtoehto, vaikka kiinnostusta sen hankintaan jo olisikin.

Sähköautojen hankinnan suurimmaksi esteeksi on noussut auton hankintahinta. Huolet toimintamatkasta ja korkeammasta hinnasta ovat hieman kasvaneet. Latausmahdollisuus kotona on edelleen tärkeä reunaehto  sähköauton hankinnalle. Monet kotitaloudet ovat huolissaan sähköautojen talviominaisuuksista, riittävästä toimintamatkasta ja akun käyttöiästä. Edulliset käyttökustannukset ja päästöttömyys lisäävät sähköauton houkuttelevuutta, mutta niiden merkitys jää selvästi rajaavia tekijöitä pienemmäksi

Myös dieselauto on edelleen suosittu – lähes kolmannes voisi hankkia seuraavaksi autokseen dieselauton. Vaikka dieselautojen mallivalikoima on uusissa autoissa kaventunut, henkilöautokannassa on yli 700 000 dieselautoa, ja niiden osuus käytettyjen autojen kaupassa on edelleen suuri.

Liikenteen hinnoittelutoimista kielteisimmin suhtaudutaan ja polttoaineveron korottamiseen ja polttoainejakelun päästökauppaan. Hieman yli viidennes suhtautuu polttoainejakelun päästökauppaan myönteisesti. Autoveron korvaamiseen ajoneuvoverolla suhtaudutaan myönteisemmin kuin polttoaineen hintaan vaikuttaviin toimiin. Noin kolmannes vastaajista suhtautuu myönteisesti kilometriveroon. Suhtautuminen jakeluvelvoitteeseen on muuttunut kielteisemmäksi, sillä jakeluvelvoitteen vaikutus polttoaineen hintaan on viime vuosina kasvanut. Jakeluvelvoitteen nostamiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin polttoaineveron korotukseen tai päästökauppaan.