Suomalaisten autoilu 2021

Autoalan Tiedotuskeskus keräsi kesäkuussa Suomalaisten autoilu 2021 -tutkimuksella aineistoa 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten näkemyksistä autoilusta ja auton hankinnasta. Otos edustaa taustamuuttujiltaan koko väestöä. Tutkimus toteutettiin nettipaneelina. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 011 vastaajaa. Tutkimusaineiston kokosi Autoalan Tiedotuskeskukselle Innolink Research Oy.

Suomalaisten autoilu 2021 -raportti

Kansalaiset pyrkivät omilla valinnoillaan aktiivisesti vähentämään liikenteen päästöjä

Auto on monelle kotitaloudelle välttämättömyys. Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että auto on heille tärkeä kulkutapa, jota ilman arjen matkoja ei voisi tehdä. Kulkutavan valintaan vaikuttaa eniten matka-aika sekä matkan sujuvuus ja kustannukset.

Tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia autolla liikkuvista kiinnittää huomiota ajotapaansa kulutuksen vähentämiseksi ja seuraa aktiivisesti autonsa kulutusta. Noin viidennes vastaajista on vaihtanut vähäpäästöisempään autoon. Hieman yli viidennes on pyrkinyt vähentämään ajokilometriensä määrää päästöjä vähentääkseen.  

Sähköautot kiinnostavat

Sähköauto on yhä useammalle kotitaloudelle kiinnostava vaihtoehto. Bensiiniauto tai erilaiset hybridivaihtoehdot ovat edelleen suosituin käyttövoima, mutta ladattavien autojen suosio on vakaa. Autohankintoja koskeneet kysymykset koskivat sekä uutena että käytettynä hankittavia autoja. Koska vaihtoautokannassa on vielä vähän sähköautoja, monille kotitalouksille ladattava auto ei vielä ole mahdollinen vaihtoehto, vaikka potentiaalia sen hankintaan jo olisikin.

Kolme neljästä voisi hankkia seuraavaksi autokseen bensiiniauton tai bensiinihybridin. Toiseksi suosituin käyttövoima on ladattava hybridi, jonka voisi hankkia seuraavaksi autokseen 45 prosenttia vastanneista. Täyssähköauton voisi hankkia lähes 30 prosenttia vastanneista.

Myös dieselauto on edelleen suosittu – lähes kolmannes voisi hankkia seuraavaksi autokseen dieselauton. Vaikka dieselautojen mallivalikoima on uusissa autoissa kaventunut, henkilöautokannassa on noin 770 000 dieselautoa, joten niiden osuus käytettyjen autojen kaupassa on edelleen suuri.

Kiinnostus täyssähköautojen hankintaan on suurinta Uudellamaalla. Täyssähköauton hankinta kiinnostaa toisaalta autottomia ja toisaalta moniautoisia talouksia. Kiinnostus sähköautoihin on selvästi suurinta alle 45-vuotiaiden ryhmässä.

Epävarmuus toimintamatkasta ja latausmahdollisuuksien puute jarruttavat eniten sähköauton hankintaa

Sähköautoissa arveluttaa toimintamatkan lisäksi epävarmuus latausmahdollisuuksista ja sähköauton korkea hankintahinta. Tärkeimmät sähköauton hankintaa jarruttavat tekijät ovat lähes samat kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa. Latausmahdollisuus kotona on edelleen kriittisin tekijä sähköauton hankinnalle, sillä se kytkeytyy myös auton toimintamatkalle asetettaviin vaatimuksiin – mitä harvempi latausverkko, sitä suurempi auton toimintamatkan tulisi olla.

Autokannassa oli syyskuun lopussa lähes 90 000 ladattavaa autoa, joista noin 18 000 on täyssähköautoja.Tällä hetkellä sähköautokanta kasvaa nopeammin kuin latauspisteiden määrä. Käyttövoimamurroksen alkuvaiheessa olisi tärkeää huolehtia siitä, että latauspisteiden harva verkko ei jarruta ladattavien autojen yleistymistä.

Toisaalta edulliset käyttökustannukset ja auton päästöttömyys ajossa ovat tärkeitä sähköauton valintaa edistäviä tekijöitä.

Hankintakannusteet nopeuttavat autokannan uusiutumista

Tutkimuksen perusteella romutuspalkkio ja sähköauton hankintatuki ovat kotitalouksille mieluisia hankintakannusteita. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista piti niitä kiinnostavina kannusteina. Romutuspalkkio kiinnosti selvästi eniten alle 45-vuotiaita, joista noin 70 prosenttia arvioi sen kiinnostavaksi kannusteeksi. Sähköautojen hankintatuki herätti eniten kiinnostusta 25–44-vuotiaissa ja vähiten yli 64-vuotiaiden ryhmässä.

Suomessa kotitaloudet ovat vuodesta 2018 asti voineet saada 2 000 euron hankintatuen täyssähköauton hankintaan. Kyselyssä selvitettiin myös hankintatuen houkuttelevaa tasoa. Vastaajien arvio riittävästä tukitasosta oli noin 6 000 euroa.

Keskimääräisen täyssähköauton hankintahinta on noin 20 000 euroa polttomoottoriauton keskimääräistä hankintahintaa korkeampi. Kansalaisten ehdottama 6 000 euron tukitaso kattaisi noin 30 prosenttia hintaerosta. 

Tieliikenteen päästökauppaan suhtaudutaan epäilevästi

Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartassa on linjattu verotuksen ja taloudellisen ohjauksen toimia, jotka lisäisivät liikenteen maksu- ja verotaakkaa. Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä erilaisista liikenteen hinnoittelutoimista. Arvioitavana olivat muun muassa polttoaineveron korottaminen, kilometrivero sekä tieliikenteen kotimainen päästökauppa, joka toteutettaisiin polttoaineiden jakelijoille suunnattavana myyntilupajärjestelmänä.

Kielteisimmin suhtaudutaan tieliikenteen päästökauppaan. Vain viidennes vastaajista suhtautuu myönteisesti myyntilupajärjestelmään perustuvaan päästökauppaan. Polttoaineveron korotukseen suhtaudutaan lähes yhtä kielteisesti. Hieman yli kolmannes vastaajista suhtautuu myönteisesti kilometriveroon, mikäli se korvaisi osan liikenteen nykyisistä veroista.

Päästökauppa herättää paljon kysymyksiä, koska sen vaikutuksia polttoaineiden hintaan on vaikeampi ennakoida kuin veroluonteisten maksujen. Liikenne- ja kuljetustoimialan selvitysten mukaan liikenteen veronkorotuksia tai päästökauppaa ei vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvita, sillä käyttövoimamurros etenee tällä vuosikymmenellä nopeasti.