Bio- ja maakaasu
Bio- tai maakaasu soveltuvat samanlaiseen ottomoottoriin kuin bensiini. Lähes kaikki markkinoilla olevat kaasuautot ovat kaksikäyttöisiä autoja, joita voi ajaa kaasun lisäksi bensiinillä. Kaksikäyttöisissä autoissa on kaksi erillistä polttoainetankkia.
Kaasukäyttöisten autojen polttoaineena käytetään Suomessa maakaasua tai biokaasua, joka koostuu pääosin metaanista (CH4). Metaania voidaan säilyttää paineistettuna 200–250 barin paineessa tai nesteenä alle -162 ̊C:ssa. Paineistetun metaanin lyhenne on CNG (Compressed Natural Gas) ja nesteytetyn LNG (Liquified Natural Gas). Nesteytettyä maa- ja biokaasua käytetään vain raskaan liikenteen polttoaineena. Suomessa liikennekäyttöön jaeltava kaasu voi olla maa- tai biokaasua tai niiden sekoitusta.
Metaania voidaan valmistaa fossiilista alkuperää olevasta maakaasusta tai bioperäisesti orgaanisen aineen hajoamisprosessista. Biometaania otetaan talteen muun muassa kaatopaikoilta ja teollisuuden sivutuotteena. Raakabiokaasu sisältää runsaasti hiilidioksidia ja vesihöyryä, mutta puhdistamalla biokaasu metaaniksi se vastaa ominaisuuksiltaan fossiilista alkuperää olevaa maakaasua.
Kaasun etu on vähäpäästöisyys
Metaanin palamisesta syntyviä typen oksidi-, häkä- ja hiilivetypäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti kolmitoimikatalysaattorilla, sillä kaasupolttoaineiden palamisessa syntyvien pakokaasut sisältävät sopivassa suhteessa hapetettavia ja pelkistettäviä yhdisteitä. Kaasuautojen säännellyt päästöt ovat hieman pienemmät kuin bensiiniautojen. Kaasukäyttöiset paketti-, kuorma- ja linja-autot ovat selvästi vähäpäästöisempiä kuin dieselkäyttöiset. Erot ovat suurimmat typen oksidien päästöissä, jotka ovat kaasuautoilla dieselautoja pienemmät.